Hanoi Rocks
Hanoi Rocks on perustettu vuonna 1979 Helsingissä Michael Monroen, Nasty Suiciden ja Stefan Piesnackin toimesta. Bändi menestyi
myös kansainvälisesti toimiessaan
vuosina1979 - 1985.
Bändin hajottua Michael Monroe jatkoi
soolourallaan nimellä Michael Monroe Band.
Talvella 2001 Miken ja Andyn välit lämpenivät siinä määrin, että Andy esiintyi Michaelin bändin kanssa Ruisrockissa kesällä 2001. He esiintyivät silloin nimellä ”Michael Monroe & Andy McCoy
Hanoi Revisited”. Myös syksyn mittaan he
kiertelivät Suomessa keikkailemassa.
Saman vuoden loppupuolella Costellolta tiedusteltiin kiinnostusta lähteä uudelleen käynnistyvän Hanoi Rocksin matkaan. Michaelin kanssa silloin soitelleet Timpa Laine ja Lacu Lahtinen suosittelivat Costia ja niinpä Michael otti Costiin yhteyttä kysyäkseen hänen kiinnostustaan liittyä kitaristiksi.
Costia houkuttivat erityisesti ulkomaan kiertueet, Popedan kanssa kun tuskin koskaan saa sellaista mahdollisuutta. Lisäksi hän oli jo kaksikymmentä vuotta kiertänyt Suomea, eivätkä ne siitä muuttuisi miksikään. Ja onhan se jokaisen kitaristin haave päästä ulkomaille soittelemaan. Halu päästä ulkomaille lisääntyi huomattavasti Popedan ollessa tauolla vuonna 2000-2001. Kun Popedassa ja levy-yhtiössä annettiin vihreää valoa, Costi liittyi Hanoi Rocksin matkaan.
Michael jatkoi vielä sooloiluaan, kunnes tammikuussa 2002 Michael Monroe Band esiintyi viimeisen kerran kokoonpanon ollessa Michael Monroe (laulussa ja saksofonissa), Pink Gibson (kitarassa), Timpa Laine (bassossa ja taustalaulussa), Lacu Lahtinen (rummuissa) ja Costello Hautamäki (kitarassa ja taustalaulussa). Tämän sooloprojektin kokoonpanosta itse asiassa jatkui Hanoi Rocksin tarina, kun Andy liittyi mukaan joukkoon Gibsonin tilalle.

Maaliskuussa 2002 Michael ja Andy ilmoittivat virallisesti perustavansa Hanoi Rocksin uudelleen. Vastaanotto oli kaikkialla hyvä ja vuonna 2002 Hanoilta ilmestyi albumi ”Twelve Shots on the Rocks” seitsemäntoista vuoden tauon jälkeen. Albumi myi Suomessa platinaa ja Japanissa kultaa.
Costellon liittyminen bändiin aiheutti jonkin verran kummastusta sekä Hanoin että Popedan faneissa. Alusta asti oli kuitenkin selvää, että Popeda olisi ja tulisi pysymään Costin päätoimisena työnä ja Hanoi Rocks olisi toissijainen projekti. Projekti ”Hanoi Rocks” olisi ikään kuin elämysmatka ulkomaille; Japaniin ja Eurooppaan.
Costello kuitenkin huomasi, että aivan samanlaista menoa se on sielläkin kuin koti-Suomessa, kaikki vaan on hieman suuremmissa mittakaavoissa. Välimatkat ovat pidempiä, kaupungit ovat isoja ja vieraita ja kieli on vieras. Kiertueet ovat pidempiä ja joskus soitettiin viikkojakin jokaisena iltana. Järjestelyt eivät läheskään aina sujuneet rutiineilla eivätkä kaikki keikkapaikat olleet hohdokkaita. Kiertueilla todella näki maailmankiertueen raadollisuuden ja raskauden. Arvostus Suomessa keikkailuun nousi.
Vuonna 2003 Hanoi Rocks kiersi Suomea sekä Japania. Esimerkiksi alkuvuonna keikkoja oli kymmenisen
kummassakin. Vuosien 2002 ja 2003 aikana Hanoi Rocks
kiersi Suomen festareita ja Eurooppaa, Englantia, Japania ja muita Pohjoismaita.
Kahden vuoden aikana Costi tarvitsi Popedaan tuuraajaa kymmenisen kertaa, joten Popeda kärsi Costin
poissaoloista jonkin verran. Lopulta Pate Mustajärvi päätti, että Costellon oli tehtävä päätös, joko Hanoi Rocks
tai Popeda. Costin ei kauan tarvinnut miettiä
valintaansa, onhan Popeda kuitenkin omaa musiikkia.
Hanoissa hän oli vain tavallinen kitaristi.
Lopullisesti Hanoin ja Costin tiet erosivat, kun
vuonna 2003 uudenvuoden keikalle jouduttiin ottamaan tuuraaja Costin tilalle, koska Costellolla oli samaan aikaan keikka Popedan kanssa. Michael ja Andy tulivat
samaan johtopäätökseen kuin Pate ja Costikin; Costello ei voisi soittaa kahdessa bändissä yhtä aikaa. Näin ollen 27.12.2003 keikka Tavastialla jäi Costin viimeiseksi keikaksi Hanoi Rocksin riveissä.
Costello soitti Hanoi Rocksissa kaksi vuotta, mikä on pitkä aika. Tuolta ajalta on paljon hyviä muistoja, mutta myös niitä huonoja. Kokemuksena se kuitenkin on hieno ja ikimuistoinen sekä tärkeä asia musiikillisessa kasvussa.
Hanoi Rocksin tarina loppui lopullisesti keväällä 2009, kun Michael ja Andy ilmoittivat lopettavansa.

Diskografia (jossa Costello mukana kitaroissa):
"People Like Me/ Lucky/ Winged Bull" + video
(Akashic Rocks, ARCDS-001) ja (Victor Records,
VICP-62090) (2002)
"People Like Me/ Lucky/ In My Darkest Moment/
Are You Lonely Tonight" + video (Victor Records) (2002)
"In My Darkest Moment" radio edit
(Akashic Rocks, ARCDS-002) (2002)
Twelve shots on the Rocks (Major Leiden Production, MLCD-001) ja (Victor Records VICP-62120) (2002)
Twelve shots on the Rocks (Major Leiden Production, MLCD-004) ja (Liquer and Poker Music 6002-2) ja (Seoul SRCD-2639) ja (Major Leiden Production ARPRCD-002) (2003)
"A Day Late, A Dollar Short/ Bad News/ Moonlite Dance" (Major Leiden Procutions, MLCDS-003) (2003)
